Yritysten vastuullisuuteen lisää kunnianhimoa
Työehtojen noudattamista on vahvistettava parantamalla julkisten hankintojen lakia
Julkisten hankintojen osuus on merkittävä Suomen ja koko Euroopan bruttokansantuotteesta.
Tavoitteet
- Julkisen hankintalain pitäisi ottaa kaikissa julkisissa hankinnoissa nykyistä enemmän huomioon laatu sekä ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudelliset näkökohdat.
- Lakiin on lisättävä valtion lisäksi myös kuntia velvoittava kirjaus siitä, että hankintasopimuksissa on erityisehto Suomen lain ja työehtosopimusten määräysten noudattamisesta.
- Annetaan kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselle asema toimia valvontaviranomaisena myös julkisten hankintojen yhteiskunnallisten, erityisesti sosiaali- ja työoikeudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonnassa.
- Alihankkijoiden ilmoitusvelvoitteen kattavuutta laissa laajennetaan, jotta tilaajalla on paremmat mahdollisuudet valvoa, että tarjoaja täyttää sopimuksen ehdot.
- EU:n julkisen hankinnan direktiivejä on uudistettava. Niistä puuttuu tehokkaat keinot puuttua työlainsäädäntöä koskeviin rikkomuksiin. Tulevan hallituksen on viestittävä aktiivisesti tarpeesta uudistaa direktiivejä komissiolle, neuvostolle ja parlamentille.
- Hankintayksikön in-house ulosmyynti on nostettava 10 prosenttiin.
Perustelut
Julkisten hankintojen osuus on merkittävä koko Euroopan kuten myös Suomen bruttokansantuotteesta. On tärkeää, että kaikissa julkisissa hankinnoissa vahvistetaan kestävää kehitystä ja käytetään yrityksiä, jotka hoitavat yhteiskunnalliset velvoitteensa. Harmaa talous on saatava kitkettyä ja valtion sekä kuntien on oltava esimerkillisen vastuullisia omassa hanketoiminnassaan.
Työelämän kehittämisen ja kohtuullisten työehtojen turvaamisen periaate sekä periaatteiden toteuttaminen ei ole edelleenkään riittävästi kirjattuna laissa. Vaikka hankintayksiköiden ja tarjoajien vapaaehtoiset toimet ovat tervetulleita, ne eivät ole riittäviä. Sosiaalilausekkeen käytöstä on kirjattava selkeästi hankintasopimukseen erityisehtoja. Erityisesti kunnissa hankintojen yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten työehtojen seuranta kärsii resurssien puutteesta.
Tällä hetkellä hankintayksikkö voi ilman kilpailutusta hankkia tavaroita, rakennusurakoita tai palveluita sidosyksiköltään vain, jos sidosyksikön liiketoiminnasta enintään viisi prosenttia tai 500 000 euroa suuntautuu muille kuin ko. sidosyksikön omistajana olevalle hankintayksikölle. Laki ei ole linjassa EU-direktiivin kanssa, joka sallisi sidosyksikön jopa 20 prosentin ulosmyynnin. Nykyinen säännös vaikeuttaa julkisyhteisöjen mielekästä yhteistyötä.
Tilaajavastuuta on laajennettava ja alihankintaketjuja rajoitettava
Tavoitteet
- Yrityksille on säädettävä huolellisuusvastuu alihankkijoidensa veroista, sosiaaliturvamaksuista ja palkoista.
- Alihankintaketjujen pituus on rajoitettava enintään kolmeen ja alihankkijan ilmoitusvelvollisuuden kattavuutta laissa on laajennettava, jotta tilaaja voi paremmin valvoa sopimusehtojen toteutumista.
Perustelut
Tilaajalla on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten alihankkijat noudattavat yhteiskunnallisia velvoitteitaan. Harmaata taloutta ja alipalkkausta ehkäistään tehokkaimmin säätämällä tilaajalle huolellisuusvastuu alihankkijoistaan. Työntekijöiden hyväksikäyttöä ja muita epäselvyyksiä on todennäköisemmin pitkissä alihankintaketjuissa.
Suomeen on saatava kunnianhimoinen yritysvastuulaki
Tavoitteet
- On säädettävä kansallinen yritysvastuulaki, joka perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen.
- Tehokas yritysvastuulaki kattaa laajasti eri toimialat ja myös pienet- ja keskisuuret yritykset, asettaa yrityksille ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen sekä sisältää uskottavat toimeenpanokeinot.
- Lain on vahvistettava myös ihmisoikeusloukkauksien uhrien oikeussuojaa ja mahdollistettava uhrin oikeuksien toteutuminen.
- Vastaavaa kunnianhimoista lainsäädäntöä on edistettävä myös Euroopan unionissa.
Perustelut
YK on määritellyt ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteen, jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia kaiken kokoisten yritysten arvoketjuissa. Pelkät suositukset eivät riitä.
Yhteiskuntavastuun on oltava globaalia
Suomen on annettava vahva tuki työelämän kansainvälisille normeille ja ne määrittävälle Kansainväliselle työjärjestölle (ILO). Suomen on tuettava ja vietävä eteenpäin Euroopan unionin ihmisarvoa ja työelämän laatua sekä turvallisuutta tukevaa sääntelyä.
Tavoitteet
- Suomen on annettava vahva tuki työelämän kansainvälisille normeille ja ne määrittävälle Kansainväliselle työjärjestölle (ILO). Suomen on tuettava ja vietävä eteenpäin Euroopan unionin ihmisarvoa ja työelämän laatua sekä turvallisuutta tukevaa sääntelyä.
- Työelämän perusoikeuksien toteutumista on edistettävä myös vahvistamalla niiden sitovuutta osana EU:n kauppasopimuksia. Tärkeitä välineitä ovat myös kansallinen ja eurooppalainen yritysvastuulaki sekä YK:ssa neuvoteltava yritysvastuusopimus, jonka aikaansaamiselle Suomen ja EU:n tulee antaa tukensa.
- Suomen kehitysyhteistyörahoituksen nostamista kansainvälisten sitoumusten mukaiseen 0,7 prosenttiin kansantulosta on jatkettava. Riittävä osuus kehitysrahoituksesta on varattava kansalaisjärjestöjen tekemälle työlle.
Perustelut
Muuttuvat työnteon tavat altistavat työntekijät uudenlaisille hyväksikäytön muodoille ja turvallisuusriskeille. Siksi on tärkeää, että työelämän eurooppalaiset vähimmäisnormit elävät ajassa ja estävät työntekijöiden kustannuksella käytävän epäreilun kilpailun.
Työelämän normien tehokas toimeenpano on keskeistä sille, että kansainvälinen kauppa, globaalit tuotantoketjut ja talouskasvu hyödyttävät työntekijöitä ja heidän perheitään laajasti. Niiden avulla voidaan myös hillitä maiden sisäistä ja välistä eriarvoisuutta.