Työnhakijoiden palveluja parannettava
TE-palveluiden on mukauduttava työnhakijan tarpeiden mukaan
Tällä hetkellä eri työnhakija- ja ikäryhmille on tarjolla hieman erilaisia palveluja. Kokonaisuus on monimutkainen eikä tarjoa TE-asiantuntijoille tarpeeksi harkintamahdollisuuksia edistää työnhakijan työllistymistä hänelle sopivimmalla tavalla. Se olisi kuitenkin tehokkain tapa edistää työllistymistä.
Tavoitteet
- Kehitetään työhakijan palveluista yksilön lähtökohdista ponnistava, yksinkertainen malli, jossa TE-asiantuntija huomioi paikallisten työmarkkinoiden tarpeet ja työnhakijan henkilökohtaiset lähtökohdat ja määrittelee tämän pohjalta tarjottavien palvelujen sisällön.
- TE-palveluiden siirtyessä kuntiin on luotava kunnallisia ja kuntien rajat ylittäviä työllisyyden ja osaamisen ekosysteemejä, jotka rakentuvat tarpeeksi suuren alueellisen työllisyyspohjan päälle.
- Kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota työnhakijan osaamisen kehittämiseen ja opiskelumahdollisuuksien laajentamiseen.
Perustelut
Nykyisten työvoimapalveluiden (Pohjoismainen työvoimapalvelumalli) lähtökohtana on työnhakijan yksilöllinen tuki, mutta tähän sinänsä hyvään tavoitteeseen pyritään liikaa kaikille samanlaisella yhden koon mallilla. TE-asiantuntijalle pitää jatkossa antaa mahdollisuus muokata työttömän palveluista sellainen kokonaisuus, jossa työllistymisen edellytykset ovat parhaimmat. Samalla asiantuntijan työaikaa vapautuu palveleman niitä, joiden työllistyminen tarvitsee erityistä tukea.
Tehokas työllisyyden edistäminen vaatii työvoimapolitiikan lisäksi monenlaisia toimia ja monenlaista politiikkaa (esim. elinkeino-, koulutus-, asumis- ja liikennepolitiikka). Suurella kaupungilla tai kuntien yhteistoiminta-alueella on parhaat mahdollisuudet yhdistää tarpeelliset politiikkalohkot toimivaksi työllisyyden edistämisen ekosysteemiksi, jossa monipuoliset palvelut ovat lähellä kuntalaisia.
Tarpeeksi laaja työllisyyspohja on tärkeä, sillä näin palvelut voidaan tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti skaalautuen. Ihannetapauksessa kunta tai kuntien yhteistoiminta-alue kykenisi palvelemaan työnhakijaa laajasti yhden luukun periaatteella.
Työttömän on oltava työmarkkinoiden käytettävissä osallistumalla työvoimapalveluihin ja hakemalla aktiivisesti töitä. Jos hän tämän lisäksi haluaa opiskella, se ei ole keneltäkään pois. Työllisyyden edistämiseksi on syytä luopua työttömyysturvan saamiseen vaikuttavan opintojen pää- ja sivutoimisuuden arvioinnista muiden kuin selkeästi tutkintoon tähtäävien opintojen osalta.
Työkykypalvelut ja kuntoutus saatava tehokkaammaksi kokonaisuudeksi, jolla tuetaan työuria
Työurien pidentäminen ja osittaisenkin työkyvyn hyödyntäminen lisää työllisyyttä, parantaa toimeentuloa ja kertyvää sosiaaliturvaa sekä ehkäisee eläkeköyhyyttä. Kaikilla työikäisillä tulee olla yksilöllisen tarpeen mukaisesti ja oikea-aikaisesti saatavilla työkykypalveluita ja monialaisen kuntoutuksen palveluita. Tässä tarvitaan sote-palvelujen, työllisyyspalvelujen ja koulutuspalvelujen tiivistä yhteistyötä.
Tavoitteet
- Työttömien palveluissa huomioidaan työ- ja toimintakyky ja asiakkaat ohjataan tarvittaessa terveystarkastuksiin tai kuntoutukseen.
- Työtä työkykyohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava ja sen asiakasryhmiä on laajennettava kokonaan työttömistä myös niihin työkyvylleen tukea tarvitseviin, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.
- Koulutuksen osuutta ammatillisen kuntoutuksen muotona lisätään huomioiden myös työkyvyttömyyden uhka ja työllistymisen mahdollisuudet. Edistetään ammatillisten tutkintojen osien sekä tutkinnonosia pienempien kokonaisuuksien suorittamista kuntoutustoimena.
- Terveydenhuoltolakia täsmennetään koskien työkyvyn tukitoimia ja kuntoutustarpeen arviointia hyvinvointialueilla sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.
- Terveydenhuollon monikanavarahoituksen mahdollista muuttamista tai purkamista ei voida luotettavasti arvioida ennen kuin hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut ja kuntoutuksen laadun sekä resurssoinnin säilyminen voidaan varmistaa.
Perustelut
Työkykyohjelman tavoitteena on osatyökykyisten työkyvyn parantaminen ja työllistymisen edistäminen. Myös koulutuksen merkitys kuntoutuskeinona on kasvanut työelämän vaatimusten kasvun myötä.
Työelämän aikainen pitkäaikaistyöttömyys ja katkonaiset työurat aiheuttavat eläkeaikaista köyhyyttä. Siksi työelämän kehittämisellä ja eri toimijoiden palveluiden parantamisella on suuri merkitys.
Monikanavarahoituksessa on käytännössä kyse Kelan sairaanhoitovakuutuksesta, jonka piirissä ovat kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Kelan sairaanhoitovakuutuksesta maksetaan korvauksia muun muassa reseptilääkkeistä, yksityisestä sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta. Kaikki nämä mukaan luettuna työterveyshuollon palvelut vaikeutuisivat, jos monikanavarahoitus puretaan.
Työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen edellyttää monipuolista toimenpidekokonaisuutta
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ja työvoimapulaa ei voida ratkaista pelkästään työperäisellä maahanmuutolla. Muun muassa työvoimapalveluja on parannettava ja työn perässä muuttamista helpotettava.
Tavoitteet
- Lisätään sekä työttömille että työssäkäyville lyhytkestoisten ammatillisten opintojen tarjontaa.
- Työntekijöiden osaamista on kehitettävä muun muassa jatkuvan oppimisen, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja työnantajan vastuulla olevan osaamisen kehittämisen avulla.
- Työn perässä liikkumista on tuettava muun muassa kohtuuhintaisen asumisen, edullisen julkisen liikenteen, varansiirtoveron laskemisen, liikkuvuusavustuksen ja matkakuluvähennyksen avulla.
- Julkisen työnvälityksen ja työvoimapalvelujen laatua on parannettava.
- Ennakoivat työnhakuvalmennukset on otettava osaksi toisen asteen ammatillisia opintoja.
- Työehtoja ja työoloja on parannettava erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
- Kehitetään tiedontuotantoa työvoiman tarpeesta ja koulutustarpeista.
Perustelut
Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut erityisesti viime aikoina. Samalla työttömiä työnhakijoita on edelleen paljon, joten työnhakijat ja työpaikat eivät usein kohtaa. Tutkimusten mukaan kehittämisen tarvetta on muun muassa rekrytointikäytännöissä sekä julkisissa työvoimapalveluissa ja työnvälityksessä.
Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitsemme lyhyen ja pitkän aikavälin ennakoivaa tietoa työvoiman tarpeista: mille ammattialoille, alueille ja miten paljon työvoimaa – myös ulkomaista – tulevaisuudessa tarvitaan. Lisäksi meidän on kyettävä nykyistä paremmin ennakoimaan, millaiselle koulutukselle ja osaamiselle on kysyntää.
On myös tärkeää selvittää, missä määrin työvoiman saatavuuden ongelmat johtuvat aidosta työvoimapulasta eivätkä esimerkiksi huonoista työehdoista ja palkoista.
Huomaa
Rekrytointiprosesseissa on parantamisen varaa
Rekrytointiongelmien syistä tarvitaan säännöllistä ja tutkittua tietoa. SAK selvitti keväällä 2022 teematutkimuksena syitä työllistymisen ongelmiin työntekijän näkökulmasta. Keskeinen tulos oli, että työnhausta on tullut monelle työntekijälle liian vaikeaa.
Monimutkainen työnhakuprosessi karsi sellaisiakin hakijoita, joilla olisi riittävä osaaminen avoinna olevaan työpaikkaan. Työpaikkailmoituksissa esitettyjä vaatimuksia pidettiin korkeina eivätkä ne aina vastanneet sitä, mitä itse työ on. Ilmoitus avoimesta työpaikasta saattoi olla myös niin vaikeasti tulkittava, ettei hakijalle selvinnyt, mitä osaamista työssä todellisuudessa tarvitaan. Ilmoituksesta saattoi myös puuttua tärkeitä tietoja, kuten työsuhteen ehdot.
Varsinkin ikääntyneet työntekijät toivoivat, että he pääsisivät näyttämään osaamistaan ja työotettaan. Työnhaun keinot saattoivat olla vieraat, vaikka osaamista itse tehtävään löytyi. Toisaalta toivottiin, että vähäisemmälläkin työkokemuksella voisi päästä työhön kiinni ja työpaikka panostaisi perehdytykseen ja koulutukseen.
Lue lisää selvityksestämme:
Mistä löytyisi hyvä työnantaja?
Mistä löytyisi hyvä työnantaja?
Avoinna olevien työpaikkojen laatu on usein huono
Kun puhutaan työvoimapulasta, on tärkeää kysyä, millaisiin työsuhteisiin työntekijöitä on vaikea saada. Onko kyse osa-aikaisesta tai provisiopalkkaisesta työstä, lyhytkestoisista työsuhteista tai vuokratyöstä? Tuleeko työntekijä toimeen palkallaan? Avoimien työpaikkojen laadusta saa hyvän käsityksen TE-palvelujen sivulta, jossa voi hakea eri kriteereillä avoimia työpaikkoja. Se paljastaa, että avoimista työpaikoista vain alle puolet on kokoaikaisia ja monet niistä eivät tarjoa riittävää toimeentuloa.
Maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla on parannettava
Maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavat monet asiat. Yleensä isoin ongelma ei ole osaaminen, vaan kielitaito ja osaamisen tunnistaminen.
Tavoitteet
- Maassa jo asuvat maahanmuuttajat on saatava mukaan työelämään parantamalla kieli- ja kotouttamiskoulutuksen laatua ja tuloksellisuutta.
- Työperäisille maahanmuuttajille ja kansainvälisille opiskelijoille on saatava mahdollisuus kielikoulutukseen ja kotoutumispalveluihin.
- Osaamisen tunnistamiseen ja tutkintojen tunnustamiseen tarvittavat mekanismit ja palvelut on saatava kuntoon.
Perustelut
Maahanmuuttajien työllisyysaste on matala erityisesti pakolaisina tulleilla. Heillä suurin este työllistyä on huono kielitaito.
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisen prosessi on edelleen hidas ja toimii huonosti. Työvoimapula-alat ovat enimmäkseen säänneltyjä ammatteja ja edellyttävät kolmansissa maissa suoritetun tutkinnon tunnustamista ja virallista pätevöitymistä.