Työelämän laatuun satsattava
TYÖ2030-ohjelmaa on jatkettava ja sille on annettava lisää resursseja
Tavoite
- TYÖ2030-ohjelmaa tulee jatkaa tulevalla hallituskaudella ja sen resursseja tulee lisätä. Vaatimus on kaikkien työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen.
Perustelut
Yhteiskunnan haasteet työhyvinvoinnin, työn tuottavuuden ja työn vetovoimaisuuden osalta ovat ratkaistavissa. Niihin voidaan vaikuttaa kestävällä tavalla parantamalla työpaikkojen arjen toimintoja.
TYÖ2030 -ohjelma tavoittaa työpaikkoja kaikilta aloilta ja kaikkialla Suomessa. Ohjelmassa on jo käynnistetty 30 työntekijä- ja työnantajaliittojen yhdessä toteuttamaa toimialahanketta ja 10 aluehanketta. Yhteensä on tavoitettu tähän mennessä noin 1000 työpaikkaa.
Lisäksi ohjelman johtamisverkostossa on mukana 5600 johtamistyötä tekevää ja johtamisesta kiinnostunutta henkilöä. Sen sisältö on suunniteltu ja toteutettu kolmikantaisesti.
Tavoitteena TYÖ2030- ohjelmalla on
- vauhdittaa toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä suomalaisilla työpaikoilla
- vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria
- nostaa Suomi digiaikakauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi
- nostaa työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä.
Suomen on oltava aktiivinen työelämän kehittäjä Euroopan unionissa
Tavoite
- Eurooppalaisen työlainsäädännön kehittämistä on jatkettava. EU:n vähimmäissääntöjen on turvattava säälliset työehdot, turvalliset ja terveelliset työolot ja oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin kaikille työntekijöille työsuhdemuodosta riippumatta.
Perustelut
Muuttuvat työnteon tavat altistavat työntekijät uudenlaisille hyväksikäytön muodoille ja turvallisuusriskeille. Siksi on tärkeää, että työelämän eurooppalaiset vähimmäisnormit elävät ajassa ja estävät työntekijöiden kustannuksella käytävän epäreilun kilpailun.
Nyt ajankohtaista on muun muassa varmistaa, ettei työntekijöille kuuluvia oikeuksia voida missään EU-maassa kiertää alustatyön kautta tapahtuvalla työsuhteen naamioinnilla. EU:n työsuojelulakeja kehitettäessä on puolestaan edettävä niin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psykososiaalisten riskien torjumisessa kuin kemikaaliturvallisuuden parantamisessa. Myös EU:n työtä työelämän tasa-arvon ja palkka-avoimuuden edistämiseksi on jatkettava.
Eurooppalaisten riittävän ja oikeudenmukaisen palkkatason turvaamiseksi EU:n on jatkettava vähimmäispalkkadirektiivillä käynnistettyä työtä työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi. Myös suomalaisille työntekijöille on tärkeää, ettei missään EU-maassa poljeta palkkatasoa liian matalilla, yksipuolisesti sanelluilla palkoilla.
Osa-aikatyö on saatava mahdolliseksi entistä useammalle sitä haluavalle
Työaika vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin, jaksamiseen ja työurien pituuteen.
Tavoite
- 60 vuotta täyttäneille työntekijöille on mahdollistettava subjektiivinen oikeus lyhentää työaikaa niin halutessaan.
- Työajan lyhentäminen kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön ei saa merkitä tulonmenetystä samassa suhteessa kuin työaika lyhenee.
SAK:n malli työajan lyhentämiseen 60 vuotta täyttäneille työntekijöille
- 60 vuotta täyttäneellä työntekijällä on mahdollisuus siirtyä kokoaikatyöstä 80 prosentin työajalle määräajaksi (1–12 kuukautta).
- Tulonmenetystä kompensoidaan osa-aikarahalla. Sitä maksetaan 60 vuotta täyttäneille, jotka eivät voi vielä saada osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä voi saada 1963 ja sitä ennen syntyneet aikaisintaan 61-vuotiaana ja 1964 syntyneet 62-vuotiaana.
- Osa-aikaraha on 50 prosenttia menetetystä palkasta aina 280 euroon saakka kuukaudessa. Tuen voi saada vain kerran ja henkilöllä pitää on takana vähintään kolmen vuoden työsuhde nykyiseen työnantajaan.
- Osa-aika raha rahoitetaan Työllisyysrahastosta ja sen toimeenpanosta vastaavat työttömyyskassat ja Kela. Arvioitu välitön kustannus osa-aikarahasta on vuositasolla 42–84 miljoonaa euroa.
Perustelut
Ihmisten elämäntilanteiden nykyistä parempi huomioiminen työaikaratkaisuissa parantaisi elämänlaatua ja lisäisi työn vetovoimaisuutta. Usein myös työn tuottavuus paranisi.
Suomessa työntekijöiden mahdollisuus tehdä omaehtoisesti osa-aikatyötä on edelleen heikko. Tarvitsemme uusia keinoja, joiden avulla työntekijät voivat jatkaa työelämässä mahdollisimman pitkään tavalla, joka parantaa myös heidän hyvinvointiaan.
Useissa maissa on käynnissä yrityskohtaisia kokeiluja tai pysyviä järjestelyjä nelipäiväisestä työviikosta täydellä tai hieman aiempaa pienemmällä palkalla. Myös Suomessa on yrityksiä, jotka kokeilevat tätä.
Pelkästään terveydellisten syiden takia on tarpeen löytää vaikuttavia ratkaisuja, joiden avulla ihmiset voivat jatkaa työelämässä. SAK:n liittojen 60 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien joukossa vain joka neljäs työssäkäyvä on varma, että pystyy jatkamaan nykyisellä tavalla työssä kahden vuoden kuluttua terveytensä puolesta. Töiden uudelleenorganisointi yhdistettynä työntekijöiden toiveiden mukaisiin työaikajärjestelyihin on tarvittava vaikuttava keino tavoitteessa pidentää työuria.
Tulokompensaatiota tarvitaan, sillä näin voidaan taata jokaiselle oikeus keventää työtä. Varsinkin SAK:laisessa kentässä työskenteleville tulojen väheneminen on usein este työtuntien lyhentämiselle.
Iäkkäille työntekijöille kohdentuvan työajan lyhentämisen hyötyjä olisivat vähentyvät sairauspoissaolot, työkyvyttömyyden ennaltaehkäiseminen ja lisääntynyt työn tuottavuus. Kaikki nämä vähentävät osa-aikarahasta aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle.
Työajan lyhentämisen hyödyt ovat suurimmat niillä aloilla, joilla on eniten sairauspoissaoloja ja työ on fyysisesti raskasta. Luovat alat puolestaan hyötyisivät vireämmästä ja motivoituneemmasta henkilöstöstä. Raskasta työtä tekeville ikääntyneille alle 60-vuotiaille SAK:n työajanlyhennysmalli tuo ”valoa tunnelin päähän” -efektin ja paremman tulevaisuuden näkymän työuralle.