Terveellinen ja turvallinen työ
Työn psykososiaalinen kuormitus on saatava hallintaan, väkivallan uhkaa työssä torjuttava ja sään ääri-ilmiöiden vaikutus huomioitava työsuojelussa
Työn psykososiaalinen kuormitus on kasvanut ja se on huomioitava paremmin lainsäädännössä. Myös väkivallan uhka on monella alalla todellinen turvallisuusriski työntekijöille, ja se pitää saada paremmin hallintaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit työterveydelle ja -turvallisuudelle on myös huomioitava.
Tavoitteet
- Työsuojelulainsäädäntöä on täsmennettävä erillisellä asetuksella niin, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin työn psykososiaalinen kuormitus ja sen hallinta.
- Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa työelämän mielenterveysohjelmaa tulee jatkaa kolmikantaisesti seuraavalla hallituskaudella.
- Väkivallan uhan hallinnasta on säädettävä täsmällisemmin erillisellä asetuksella.
- Työsuojelusäännöksiä on täydennettävä vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomia työterveys- ja työturvallisuusriskejä.
Perustelut
Työturvallisuuslaki on puitelaki, joka ei tarkemmin sääntele sitä, mitä toimia työpaikalla on tehtävä työstä aiheutuvan henkisen terveyden vaaran ja haitan hallitsemiseksi. Kuten monesta fyysisen työturvallisuuden riskistä, myös tästä asiasta tarvitaan lakia täsmentävä erillinen asetus, joka ohjaa työpaikkojen vähimmäisvaatimuksia työstä aiheutuvan haitallisen psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa Työelämän mielenterveysohjelmassa 2020–2022 tavoitteena on ollut lisätä työpaikkojen valmiutta vahvistaa työntekijöiden mielenterveyttä. Ohjelma liittyy hallitusohjelman kansalliseen mielenterveysstrategiaan. Sen yhtenä linjauksena on mielenterveyden tukeminen työelämässä.
Työelämässä on edelleen paljon tehtävää työoloissa ja toimintatavoissa, jotta työntekijöiden henkinen hyvinvointi paranisi. Työelämän mielenterveysohjelma kytkeytyy TYÖ2030-ohjelman tavoitteistoon. Ohjelmallisia toimenpiteitä on tarpeen jatkaa seuraavalla hallituskaudella, sillä ohjelmassa tuotettujen työkalujen tunnetuksi tekeminen sekä osaamisen ja ymmärryksen lisääminen suomalaisilla työpaikoilla vaatii aikaa.
Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja vakavan työuupumuksen vaara ovat kasvava ongelma työelämässä. Ongelma koskettaa kaikkia toimialoja ja työntekijäryhmiä. Myös suorittavaa työtä tekevät voivat kokea työn henkisesti kuormittavaksi. SAK:laisilla aloilla yleisintä henkisen kuormituksen kokeminen on yksityisellä palvelualalla, jonka työntekijöistä 40 prosenttia kokee työnsä kuormittavaksi henkiselle hyvinvoinnille. Vastaava luku julkisella alalla on 38 prosenttia, kuljetusalalla 32 prosenttia ja teollisuudessa 24 prosenttia. Pitkään jatkuva työn henkinen kuormitus alentaa työntekijän työkykyä.
Väkivallan uhka on monella alalla mittava turvallisuusriski, jonka hallitsemiseksi on annettava asetus ohjaamaan työpaikkojen toimenpiteitä.
Työolobarometrin (TEM) mukaan vuonna 2021 kahdeksan prosenttia palkansaajista oli havainnut asiakkaan taholta tapahtuvaa väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan useita kertoja ja viisi prosenttia kerran kyselyä edeltäneen 12 kuukauden ajanjaksolla. Sukupuolten välinen ero väkivallan havaitsemisessa ja kokemisessa on iso. Naisista 19 prosenttia ja miehistä kahdeksan prosenttia oli havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa vuonna 2021. Omakohtaisia kokemuksia väkivallasta tai sen uhkasta oli joka kymmenennellä naisella ja neljällä prosentilla miehistä.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä, kuten pitkiä hellejaksoja, voimakasta UV-säteilyä ja kovia myrskyjä. Tämä tulee vaikuttamaan kaikkiin, mutta erityisesti ulkotyötä tekeviin ja niihin, joiden työ on fyysisesti vaativaa. Sääntelyä onkin täsmennettävä työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi.
Ilmastoperäiset terveysriskit näkyvät jo monen työntekijän arjessa. Yleensä ihmiset työskentelevät parhaiten 16–24 asteen lämpötilassa riippuen siitä, millaista tehtävä työ on. Terveysvaikutusten lisäksi korkeampi lämpötila lisää uupumisen riskiä ja voi johtaa keskittymishäiriöihin ja valppauden heikkenemiseen. Keskittymisen herpaantumisella on lukuisia vaikutuksia ja vakavimmillaan se vaikuttaa työn turvallisuuteen. Tarvitaan tarkempaa sääntelyä muun muassa tauottamisesta ja helteeltä suojautumisesta.
Huomaa
Suomen on edistettävä vastaavia uudistuksia myös EU-lainsäädännössä.
Lainsäädännön on taattava hyvät edellytykset työpaikkojen työsuojelutoiminnalle
Työntekijöitä työpaikalla edustaville työsuojeluvaltuutetuille on taattava todellinen mahdollisuus hoitaa tehtävänsä hyvin ja saada siihen tarvittava aika ja koulutus. Myös pienemmille työpaikoille pitäisi valita työsuojeluvaltuutettu.
Tavoitteet
- Työpaikkojen työsuojelun yhteistoimintaa ohjaavia säännöksiä on täsmennettävä, jotta niissä voidaan paremmin huomioida työelämässä tapahtuneet muutokset sekä erilaiset työn tekemisen muodot ja jotta ne mahdollistavat tarkoituksenmukaisen työsuojeluyhteistoiminnan ja henkilöstöedustuksen.
- Lainsäädännön on taattava työsuojeluvaltuutetuille todelliset edellytykset toimia tehtävässään työolojen parantamiseksi ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi.
- Laissa määritelty työpaikan työsuojeluvaltuutetun valintaraja on laskettava nykyisestä vähintään kymmenen työntekijän työpaikasta kaikkiin vähintään viiden työntekijän työpaikkoihin.
Perustelut
Työn ja työpaikkojen muuttuessa on säädettävä täsmällisemmin siitä, miten erilaisiin organisaatiorakenteisiin muodostetaan sellaiset toiminta-alueet, jotka tukevat toimivaa työsuojeluyhteistoimintaa. Esimerkiksi työsuojeluvaltuutettujen toiminta-alueet ja edustettavien työntekijöiden lukumäärät saattavat olla niin suuria, ettei heillä ole tosiasiallista mahdollisuutta hoitaa tehtäväänsä kunnolla.
Turvallisessa ja terveellisessä työpaikan kehittämisessä ja ylläpitämisessä työntekijöitä edustavilla työsuojeluvaltuutetuilla on merkittävä rooli. Jotta he voivat hoitaa tehtäväänsä, heillä on oltava riittävät toimintaedellytykset ja -oikeudet, kuten riittävä ajankäyttö eli vapautus varsinaisista työtehtävistä ja oikeus työsuojelukoulutukseen. Tällöin heillä on tosiasialliset mahdollisuudet tuntea työntekijät ja heidän työolosuhteensa sekä toimia tukena työpaikan turvallisuuden ja terveellisyyden kehittämisessä.
Suomessa on liki 19 000 (tilasto vuodelta 2020) 5–9 työntekijän työpaikkaa, joissa työskentelee yli 123 000 palkansaajaa. Näilläkin työpaikoilla tarvitaan työsuojeluvaltuutetun tuomaa osaamista ja toimintaa henkisen ja fyysisen työhyvinvoinnin edistämiseksi.
Työterveyshuollon katvealueet on korjattava
Hyvinvoivat työntekijät parantavat työyhteisöjen tuottavuutta sekä vähentävät sairastamisesta ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.
Työurien pidentämisessä työterveyshuolto on tärkeä kumppani. Se auttaa parantamaan työn ja työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia ennakoivasti sekä työuran eri vaiheissa.
Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijöiden terveyspalvelut kehittyvät työelämän muutoksessa. Tarvittavat palvelut ja työkyvyn tuki on turvattava kaikille työtä tekeville työsuhteen muodosta ja työajoista riippumatta.
Tavoitteet
- Työterveyttä kehitetään palvelujen perusrakenne ja –rahoitus säilyttäen.
- Vakiinnutetaan työterveyshuollosta mielenterveydelle saatava tuki osana työyhteisöpalveluja ja työntekijän varhaista välittämistä.
- Julkisten terveyspalvelujen ja työterveyspalvelujen yhteistyömalli vakiinnutetaan valtakunnallisesti hyödyntäen hankkeista saatuja hyviä kokemuksia.
- Varmistetaan laadukkaiden työterveyspalvelujen riittävä tarjonta hyvinvointialueilla.
- Luodaan kansallinen rekisteri, joka varmistaa terveystarkastuksiin pääsyn erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa tehtävissä myös pätkätyöntekijöille. Rekisteri voi olla osa potilastietojen kanta-arkistoa.
- Vuorotyö ja vaihtelevat työaikamuodot on lisättävä asetukseen, jossa säädetään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä työskentelevien terveystarkastuksista.
Perustelut
Työterveyshuollon perusrakenne ja rahoitusmalli toimivat hyvin. Sisällön kehittämisessä on huolehdittava nykyistä kattavammista palveluista mielenterveyden tukemiseksi, jotta mielenterveysongelmista aiheutuva sairauspoissaolojen nousu saadaan taitettua sekä työhyvinvointi ja työn tuottavuus kehittyvät myönteisesti.
Yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen kanssa on tiivistettävä, jotta saadaan saumattomat palveluketjut ja tarvittava työkyvyn tuki kaikille työntekijöille.
Tällä hetkellä lakisääteiset, kaikille työntekijöille kuuluvat työterveyspalvelut eivät toimi kattavasti kaikissa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä. Ulkopuolelle jäävät esimerkiksi sellaiset työntekijät, joiden työ on keikkaluonteista, alalla käytetään paljon alihankintaa ja/tai työtä tehdään yrittäjyyden ja työntekijästatuksen välimaastossa.
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä on varmistettava, ettei synny työterveyspalvelujen katvealueita, vaan alueilla on riittävästi laadukasta työterveyshuoltopalvelujen tarjontaa työntekijöille.
Lainsäädäntö ei nykyisellään huomioi riittävästi uutta tutkimustietoa, joka on kartoittanut työsuhdemuotojen ja työaikamuotojen muutoksia sekä niistä työntekijöille aiheutuvia kuormitustekijöitä ja terveysriskejä.