Hyvinvointia lisäävä vero- ja talouspolitiikka
Kestävyysvajetta on paikattava veropohjaa tiivistämällä
Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen umpikuromista. Verotukien ja verovähennysten sijaan tarvitsemme veropohjan tiivistämistä.
Tavoitteet
- Pelkät työllisyystoimet eivät riitä kestävyysvajeen umpikuromisessa, eli tarvitaan myös suoria meno- ja verotoimia. Menoleikkausten sijaan pääpainon pitää olla veronkorotuksissa, erityisesti pääomien ja varallisuuden veropohjien tiivistämisessä.
- Perusteettomat verotuet ja -vähennykset on poistettava. Hallitusohjelmassa on oltava sitova kirjaus verotukien karsimisesta kiinteällä prosentti- tai euromäärällä.
- Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotukseen liittyvä verotuki on korjattava. Pohjana uudistukselle on yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportti (2017) lukuun ottamatta yrittäjähuojennetun POT-osingon enimmäismäärärajan poistoa.
Perustelut
Palkansaajille tärkeän hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää ikääntymisestä aiheutuvan kestävyysvajeen umpeen kuromista. Jos kestävyysvajetta ei kurota umpeen, niin hyvinvointivaltio on jatkuvan leikkauspaineen alla. Menoleikkauksissa painopisteen pitää olla esimerkiksi yritys- ja maataloustuissa, jotta esimerkiksi tutkimus-, koulutus-, sosiaaliturva- ja terveydenhuoltomenot säästyvät leikkauksilta.
Verotuet monimutkaistavat verojärjestelmää, koska ne vaikuttavat verotuksen ymmärrettävyyteen ja läpinäkyvyyteen sekä kansalaisille että yrityksille. Verotukia on liikaa eikä kaikille ole resurssien kohdentumisen näkökulmasta kestäviä perusteita.
Nykyinen järjestelmä ei ole tehokas investointien, tuottavuuden tai talouskasvun näkökulmasta. Investoinnit eivät kohdennu sinne, missä niiden tuotto ennen veroja on korkein. Tämä heikentää työn tuottavuutta. Muutos tasoittaisi aineellisen ja aineettoman omaisuuden verokohtelun eroja ja lisäisi veroneutraliteettia eli verotus ei vääristäisi yritysten tekemiä päätöksiä. Haasteena on tulonmuunto, millä tarkoitetaan ansiotulon muuttamista pääomatuloksi. Nykyinen malli sisältää kannustimen nostaa työnteolla ansaitut tulot osinkoina. Veroetu aiheuttaa listautumiskynnyksen eli etu vähentää kannusteita siirtyä listatuksi yhtiöksi.
Huomaa
EU:n talouspolitiikkaa ja Euroopan talous- ja rahaliiton sääntöjä uudistetaan lähivuosina. Aktiivisella ja rakentavalla mukanaololla uudistuksissa Suomi voi vaikuttaa siihen, että ratkaisut ovat Euroopan ja sen myötä Suomen taloutta vahvistavia. Samalla voidaan parhaiten puolustaa niitä Suomen työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmän piirteitä, joihin unionin ei haluta puuttuvan.
Kehysmenettelyssä on huomioitava myös veromuutokset
Tavoite
- Kehysmenettelyn tulee kuvata valtion tulojen ja menojen suhdetta realistisesti ja siinä tulee huomioida menojen lisäksi verotukseen tehtävät muutokset.
Perustelut
Estetään tilanteet, joissa suositaan kehyksen ulkopuolella olevia verotukia, vaikka muu keino olisi vaikuttavampi ja tehokkaampi. Tämä on merkityksellistä esimerkiksi TKI- ja ilmastopolitiikassa.
Kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden painoarvoa on vahvistettava
Budjettimenettelyssä arvioidaan kestävän kehityksen osalta taloudellisten realiteettien lisäksi vain ympäristövaikutukset. Tämä ei ole kestävää ja siihen on saatava muutos.
Tavoitteet
- Sosiaalisen kestävyyden arviointi on lisättävä läpileikkaavasti valtion budjettimenettelyyn.
- Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön henkilöstö- ja toimintakuluresursseja on lisättävä.
- Hyvinvoinnin ja sosiaalisen kestävyyden vaihtoehtoisten mittareiden kehitystä on vahvistettava. Vaihtoehtoisia mittareita on hyödynnettävä poliittisen päätöksenteon tukena.
Perustelut
Budjettimenettelyssä arvioidaan kestävän kehityksen osalta taloudellisten realiteettien lisäksi vain ympäristövaikutukset. Sosiaalisen kestävyysarvion tekeminen osana budjettiprosessia antaisi päättäjille lisää välineitä arvioida paremmin päätöstensä sosiaalisen kestävyyden vaikutuksia.
Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen sihteeristön henkilöstöä on vähennetty 1,5 htv verrattuna alkuvuoteen 2021. Myös toimintakuluihin osoitettu rahoitus vähenee vuonna 2022 14 prosentilla vuoteen 2021 verrattuna. Leikkaukset heikentävät Agenda2030-tiekartan ja -strategian toimeenpanoa sekä laadukkaan kestävän kehityksen tutkimuksen saatavuutta.
Bruttokansantuote on suppea hyvinvoinnin mittari. BKT ei esimerkiksi huomio tuloeroja tai tuotannon pidemmän aikavälin kestävyyttä. Päätöksenteon tueksi on kehitettävä kattavampia mittareita, joissa ihmisten hyvinvointi huomioidaan kokonaisvaltaisemmin.