Aktiivinen elinkeinopolitiikka
Kestävää kasvua on tuettava aktiivisella teollisuuspolitiikalla
Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta haastavat toimialoja. Suomi on teollisuudelle houkutteleva investointikohde, mutta meidän on varmistettava, että näin on myös jatkossa.
Tavoitteet
- Polttoaineiden ja sähkön hintakehitys on pidettävä maltillisena.
- Tutkimusta ja innovaatioita pitää tukea erityisesti suorilla tuilla.
- Uusia teknologioita kuten pienydinvoimaloita ja vetytaloutta pitää edistää sääntelyllä ja tarvittaessa valtion ja yksityisen sektorin yhteisyrityksillä.
- Osaamiseen on panostettava. Erityisesti ammatillisen koulutuksen tasoa on nostettava ja rahoitus turvattava.
- Sääntely-ympäristön on oltava ennakoitavaa investointivarmuuden takaamiseksi (esimerkiksi ennakkolupajärjestelmä).
Perustelut
Palkkamenojen lisäksi teollisuuden kustannukset koostuvat energiasta, logistiikasta, raaka-aineista ja komponenteista sekä investoinneista ja niiden rahoituksesta. Suomi on teollisuudelle houkutteleva investointikohde ja palkoilla on varaa nousta, kun kyseiset menot ovat kohtuullisella tasolla kilpailijamaihin verrattuna.
Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta asettavat useita toimialoja murrosvaiheeseen. Uusien teknologioiden nopean kehittymisen takaamiseksi on yhdistettävä julkisen sektorin riskinsietokyky sekä yksityisen sektorin pääomat ja osaaminen. Tarvittaessa uusien toimialojen synnyttämiseksi on voitava perustaa uusia valtionyhtiöitä.
Panostamalla tutkimukseen ja innovaatioihin voimme taata, että Suomessa toimivat yritykset uudistuvat ja kansantaloutemme tuottavuus kasvaa. TKI-tukien suhteen tulee suosia vaikuttavuudeltaan parhaita keinoja.
Suomesta löytyy viime vuosilta esimerkkejä teollisuuslaitoksista, jotka ovat kaatuneet harmillisen myöhäisessä vaiheessa (esimerkiksi BASF:n tehdas Harjavallassa). Tiukasta sääntelystä on syytä pitää kiinni, mutta toimijoiden oikeusturvan ja yleisen investointivarmuuden takaamiseksi olisi luvitusta kehitettävä esimerkiksi ennakkolupajärjestelmää kehittämällä.
Kriisien koettelemaa matkailualaa tuettava
Matkailuala on kärsinyt koronapandemian seurauksena poikkeuksellisen rajusti. Ukrainan sota on vaikeuttanut tilannetta entisestään. Matkailijat on saatava palaamaan Suomeen ja suomalainen matkailu on nostettava uuteen kukoistukseen.
Tavoitteet
- Visit Finlandin rahoitus on nostettava muiden pohjoismaiden tasolle.
- Suomesta on rakennettava ympärivuotisen matkailun maa.
- Energiaintensiivisten palveluiden sähköveroa on alennettava teollisuuden tasolle.
Perustelut
Visit Finland on Business Finlandin alainen Suomalaista matkailualaa edistävä organisaatio. Monet suomalaiset matkailualan yritykset ovat liian pieniä, että kykenisivät markkinointiin ulkomailla. Visit Finlandin resursseja kasvattamalla tietoutta Suomesta matkakohteena on mahdollista kasvattaa.
Suomen matkailuala on perinteisesti ollut sesonkipohjaista. Matkailun ympärivuotisuuden lisääminen parantaa toimialan kannattavuutta sekä alueellista kehitystä. Ympärivuotisuuden myötä ala pystyy paremmin houkuttelemaan investointeja ja helpottamaan työvoiman kohtaannon haasteita. Matkailun ympärivuotisuuden kehittämisellä on myös laajempia myönteisiä vaikutuksia.
Monet matkailualat, esimerkiksi hiihtokeskukset, ovat energiaintensiivistä toimintaa. Laskemalla näiden toimialojen sähköveroa teollisuuden sähköveroluokkaan parannetaan niiden toimintaedellytyksiä.
Liikenneinvestoinneissa on painotettava kustannustehokkuutta ja perusväylänpidon rahoitus on turvattava
Toimiva liikenneinfra on keskeinen yhteiskunnallinen palvelu pitkien etäisyyksien Suomessa. Meidän on huolehdittava väyläverkon toiminnasta riittävillä ja vaikuttavilla uusinvestoinneilla sekä lyhentämällä suureksi kasvanutta korjausvelkaa.
Tavoitteet
- Perusväylänpidon rahoitustaso on nostettava 1,4 miljardiin ja rahoitus on sidottava indeksiin. Liikenneinvestointeihin on panostettava 600 miljoonaa euroa vuosittain. Parlamentaarisesti hyväksyttyä Liikenne 12 -selontekoa on noudatettava.
- Suuria raideinvestointeja on kyettävä priorisoimaan aitojen tarpeiden mukaan.
- Liikennehankkeiden suunnitteluperusteeksi tulisi ottaa matka-ajan lisäksi matkaketjujen toimivuus.
Perustelut
Liikenneverkon korjausvelka paisuu. Tämä kasvattaa päästöjä ja kustannuksia sekä aiheuttaa liikenteen hidastumista ja heikentää toimintavarmuutta. Suomessa liikenneinfran rahoitustarpeet ovat muita maita suuremmat johtuen muun muassa kaukaisesta sijainnista ja raskaasta sekä kuljetusintensiivisestä teollisuudesta. Liikenneverkon ylläpidon laiminlyönti johtaa kalliimpiin kertainvestointeihin tulevaisuudessa.
Suomella ei ole mahdollisuutta toteuttaa kolmea suurta ratahanketta (tunnin juna, päärata ja itärata) yhtäaikaisesti. Kustannus-hyöty näkökulmasta ainoastaan pääradan jätti-investointi on jossain määrin perusteltu. Muilla rataosuuksilla on mahdollista saavuttaa yhtä suuria hyötyjä murto-osalla jätti-investointien kustannuksista. Suurten ratahankkeiden hylkäämisen ehdoksi tulisi asettaa sitoutuminen tunnistettujen puollonkaulojen korjaamiseen ja purkamiseen.
Liikennesuunnittelussa on tyypillisesti painotettu matka-aikojen lyhentämistä liikennevälineitä nopeuttamalla. Se on toisinaan epätarkoituksenmukaista, sillä pienetkin nopeutukset voivat edellyttää suhteettoman suuria investointeja. Matka-aikoja voi lyhentää tehokkaammin synkronoimalla yksittäisten liikennevälineiden aikatauluja matkaketjuiksi. Hyvin suunnitelluilla aikatauluilla ja vaihtoyhteyksillä on mahdollista lyhentää matka-aikoja kustannustehokkaasti. Synkronoitu ja kokonaisuuden kannalta nopein liikennejärjestelmä voi toisinaan edellyttää jopa tiettyjen liikennevälineiden ja yhteyksien hidastamista.