Aikuisten osaaminen ja ammatillinen koulutus kuntoon
Aikuisten osaamista tukevat palvelut on saatava kuntoon
Aikuisten ja työssäkäyvien ongelmana on edelleen koulutuksen kasaantuminen jo valmiiksi koulutetuille. Tämän purkamiseksi tulee kehittää matalan kynnyksen palveluita sekä ottaa paremmin huomioon koulutuksessa aliedustettujen ryhmien tarpeet.
Tavoitteet
- Vähän koulutettujen aikuisten osaamistasoa on nostettava. Otetaan käyttöön nykyistä tehokkaammat osaamisen tunnistamisen palvelut ja uraohjauksen avulla tehdyt sujuvat siirtymiset työelämän ja koulutuksen välillä. Lisäksi toteutetaan aikuisten perustaitotakuu, jonka avulla voidaan taata kaikille työntekijöille luku- ja kirjoitustaito sekä perustaidot matematiikassa ja ICT-taidoissa.
- Aikuiskoulutustuen painopistettä siirretään suosimaan pienituloisia ja vähän koulutettuja.
- Lisätään ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitusta.
- Tehostetaan muunto– ja täydennyskoulutuksen sekä uraohjauksen palveluita.
Perustelut
Työssäkäyvät ovat jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa se ryhmä, joka herkimmin jää ilman tukea ja ohjausta. Erityisesti tämä koskee työntekijäammatteja, joissa mahdollisuudet kehittää omaa osaamista jäävät usein toimihenkilöitä heikoimmiksi. TE-hallinnon, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyötä tiivistämällä osaamisen puutteet voidaan tunnistaa ja korjata.
Aikuiskoulutustuen käyttö on yleisempää hyvätuloisilla ja korkeakoulutettujen joukossa, vaikka akuutit tarpeet ovat vähemmän koulutusta saaneissa. Usein syynä on toimeentulon haasteet ja tietämättömyys työssäkäyvien koulutusmahdollisuuksista. Aikuiskoulutustukea tulee kehittää siten, että sen käyttö suosii vahvemmin pienituloisia ja vähän koulutettuja työntekijöitä.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoituksen tulee olla tasapainossa ammatillisten perustutkintojen kanssa, jotta aikuisten ammatillinen koulutus on vetovoimaista ja sitä on riittävästi tarjolla. Vaikka ammatti- ja erikoisammattitutkintojen rahoitusta on viime vuosina lisätty, jää se edelleen jälkeen ammatillisten perustutkintojen rahoituksesta. Tätä on korjattava, jotta ammatillisen koulutuksen tarjonta ei painotu liikaa perustutkintoihin ja työikäisen väestön osaamistarpeita pystytään palvelemaan riittävästi.
Työn ja opiskelun yhdistämisen tulee olla kannustavaa ja opiskelun työuran aikana joustavaa ja helppoa. Tätä varten tarvitaan matalan kynnyksen osaamispalveluita, kuten tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia muunto- ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Uraohjauksen tulee olla kaikkien saatavilla.
Ammatillisen koulutuksen laatu ja rahoitus on turvattava
Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on tällä hallituskaudella nostettu kiitettävästi ja edellisen hallituskauden koulutusleikkausten jälkiä on onnistuneesti korjattu. Ongelmana on kuitenkin, että rahoitus on määräaikaista.
Tavoitteet
- Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaistasoa on nostettava pysyvästi.
- Ammatillisissa oppilaitoksissa on tarjottava riittävästi opetusta ja ohjausta.
- Työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä.
Perustelut
Määräaikaisen rahoituksen sijaan tarvitaan pysyvä rahoitustason nosto, jotta ammatillinen koulutus on jatkossakin laadukasta ja pystyy vastaamaan sille asetettuihin tehtäviin, kuten oppivelvollisuuden laajentumiseen (maksuton toinen aste) ja jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteeseen aikuisväestön osaamisen ylläpitämisestä.
Opetuksen riittämätön määrä ja vajaat koulupäivät ovat suorassa suhteessa ammatillisen koulutuksen maineeseen, vetovoimaan ja opintojen läpäisyyn. Ilman riittävää opetusta ja ohjausta opintojen keskeyttämisen riski kasvaa ja ammattitaito jää puutteelliseksi. Riittävä määrä opetusta, ohjausta ja tukea on edellytys sille, että väestön koulutus- ja osaamistasoa voidaan nostaa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä lasten ja nuorten hyvinvointia.
Ammatillisten oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö on kehittynyt viime vuosina hyvään suuntaan. Edelleen on kuitenkin parannettavaa muun muassa opiskelijoiden ohjauksessa, vastuiden selkeyttämisessä ja opintojen suunnittelussa.
Työpaikan on oltava laadukas oppimisympäristö
Työpaikat ovat ammatillisessa koulutuksessa keskeinen oppimis- ja opetusympäristö. Merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu työpaikoilla työssä oppien. Riittävä määrä laadukkaita, turvallisia ja suoritettavaan tutkintoon soveltuvia työssäoppimispaikkoja on edellytys sille, että osaavaa työvoimaa on riittävästi saatavilla myös tulevaisuudessa.
Tavoitteet
- Työpaikkaohjaajien asemaa on vahvistettava työpaikoilla. Heillä täytyy olla resurssit antaa laadukasta ohjausta.
- On kehitettävä joustavia tapoja yhdistää oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus.
- Oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuutta on lisättävä nuorten keskuudessa.
- On otettava käyttöön koko työyhteisön osaamista kehittäviä käytäntöjä.
Perustelut
Opettaja ja työpaikkaohjaaja huolehtivat yhdessä siitä, että opiskelijan opinnot etenevät ja hän saavuttaa hyvän ammattitaidon. Jotta ohjaus on laadukasta, työpaikkaohjaajilla on oltava riittävä koulutus tehtäväänsä, korvauskäytäntöjen on oltava selkeitä ja ohjaukseen on varattava riittävästi työaikaa. Henkilöstön on myös tiedettävä, jos työpaikalle on tulossa tai jos työpaikalla on työssä oppijoita, ja miten heidän ohjauksensa on järjestetty.
Oppisopimuskoulutuksen käyneet työllistyvät hyvin. Etenkin nuoret käyttävät sitä kuitenkin edelleen varsin vähän. Esimerkiksi koulutussopimuksen ja oppisopimuksen erityyppiset yhdistelmät ovat olleet toimivia. Tällöin opiskelija suorittaa ensin osan tutkinnosta oppilaitoksessa ja perinteisesti työssä oppien eli koulutussopimuksella. Kun osaaminen on karttunut riittävästi, suorittaa opiskelija tutkinnon loppuun oppisopimuksella, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työllistyminen oppisopimustyöpaikkaan on yleensä takuuvarma.
Osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen on välttämätöntä työelämän murroksessa. Erityisen tärkeää on kehittää uusia toimintatapoja ja tukea, joilla voidaan edistää työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Työllisyysrahaston selvityshenkilöiden ehdottama työyhteisöetuus on hyvä lähtökohta jatkovalmistelulle. Ehdotettu uusi etuus mahdollistaisi oppimisen suoraan työssä ja sen avulla voitaisiin tavoitella ryhmiä, joita perinteinen muodollinen koulutus ei tavoita.
Huomaa
Nuorten hyvinvointia ja jaksamista on parannettava
Koronan vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat huolestuttavat. Ennakoivilla ja oikea-aikaisilla toimilla voitaisiin ehkäistä hyvinvointivajeen ja syrjäytymisen pitkäaikaisvaikutuksia.
Voimme esimerkiksi
- turvata lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden rahoituksen kouluissa ja kunnissa (oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut, nuorisotoimi, perhepalvelut)
- jatkaa lasten ja nuorten harrastustakuuta
- jatkaa nuorisotakuun toimia. Nuorisotakuun mukaiset palvelut on turvattava työ-, opiskelu- ja harjoittelupaikkojen osoittamiseksi kaikille alle 30-vuotiaille nuorille
- jatkaa nuorten monialaisen tuen ja ohjauksen palvelua Ohjaamo-toimintamallin mukaisesti.